FinnWIDin toiminnassa on ollut keskeistä sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen sekä kehityskysymyksistä kiinnostuneiden keskinäinen verkostoituminen

Suomalaiset kehitysmaissa työskennelleet naiset perustivat FinnWIDin kootakseen samalla alalla työskenteleviä naisia yhteen. Perustamiskokous pidettiin syksyllä 1985 WIDER-instituutissa. FinnWID haluttiin aluksi pitää epämuodollisena verkostona ja keskustelufoorumina, mutta toiminnan laajenemisen myötä FinnWID rekisteröitiin yhdistykseksi 23.1.1990. Alussa tärkeää oli naisasiantuntijoiden aseman vahvistaminen siihen saakka kovin miesvaltaisella alalla samoin kuin naisnäkökulman vahvistaminen Suomen kehitysyhteistyössä ja sitä koskevassa keskustelussa. Jäsenillat olivat tärkeitä Suomeen palanneiden ja muiden samoista teemoista kiinnostuneiden ajatusten vaihtamisen ja vertaistuen paikkoja ja ne muodostuivat tärkeäksi osaksi yhdistyksen toimintaa.

FinnWIDin verkostot ulottuivat pian laajalle niin Suomessa kuin Euroopassakin. Järjestö on tehnyt tiivistä yhteistyötä muun muassa Kepan kanssa, ja pian FinnWID sai gender-näkökulman asiantuntijan roolin suomalaisella toimijakentällä. Yhteistyötä tehtiin kehityspolittiisessa vaikuttamistyössä, kampanjoissa ja julkaisuissa. Järjestö seurasi vuodesta 1993 myös eurooppalaista gender-keskustelua ja verkostoitui eurooppalaisten toimijoiden kanssa toimiessaan WIDEn (Women in Development Europe) jäsenjärjestönä verkoston lopettamiseen, vuoteen 2011 saakka. Ainakin osan tästä ajasta FinnWID toimi Kepan pyynnöstä Suomen edustajana verkostossa, eikä muita suomalaisia toimijoita osallistunut verkoston työhön.

Toimintansa aikana FinnWIDin vapaaehtoiset ovat järjestäneet erilaisia tilaisuuksia. Järjestön vapaaehtoiset ovat kirjoittaneet myös lukuisia julkaisuja, oppaita ja raportteja. Aiheet ovat vaihdelleet gender-näkökulman oppaista kehitysmaista Suomeen palanneiden naisten kokemusten koontiin ja eteläafrikkalaisen yhteiskunnallisen tilanteen analysointiin. Tarkempaa tietoa järjestön toiminnan kirjosta löytyy alla olevasta listasta.

FinnWIDillä on ollut kaksi kehitysyhteistyöhanketta. Hankkeet ovat keskittyneet naisten koulutukseen ja ne on toteutettu yhdessä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa Suomen ulkoministeriön tukemana. GARIMA-hanke keskittyi vuosina 2011–2013 paikallisyhteisöjen naisjohtajien kapasiteetin vahvistamiseen Pohjois-Intiassa. Ghanassa Hohoen kaupungissa vuosina 2007–2009 kehitysyhteistyöhanke puolestaan monipuolisti naisten koulutustarjontaa ja kohensi heidän toimeentulomahdollisuuksiaan.

Vuonna 2015 FinnWIDin vapaaehtoiset suunnittelivat yhteistyöhankkeen kenialaisen kumppanijärjestön kanssa ja jättivät rahoitushakemuksen ulkoministeriöön HIV-positiivisten naisten koulutus- ja kuntoutustoiminnan pilotointia varten. Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksen vuoksi ulkoministeriö kuitenkin päätti olla rahoittamatta kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita siitä huolimatta, että se oli jo järjestänyt järjestöjen rahoitushaun. Suuri kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus (määrärahoja leikattiin lähes 40 prosenttia) lamaannutti Suomen kehitysyhteistyön tuella toimivia järjestöjä ja johti useissa järjestöissä toiminnan kutistamiseen ja irtisanomisiin.

Myös FinnWIDin vapaaehtoiset näkivät tilanteen lohduttomana. Rahoitushakukierroksen peruuttaminen oli suuri pettymys, sillä projektiryhmä olivat nähnyt valtavan vaivan hankkeen suunnittelussa. Tämän jälkeen FinnWIDin toiminnalle ei enää tuntunut löytyvän visioita eikä innokkaita jatkajia. Jäsenkokous järjestön lakkauttamisesta kutsuttiin koolle jo toistamiseen ja järjestö oli lähellä loppuaan, kun mukaan tuli muutama uusi henkilö uuden toimintaidean kanssa. Uusi hallitus saatiin koottua, ja aloitimme ihmiskaupan vastaisen toiminnan vuonna 2017.

FinnWIDin toiminnan muotoja ja vaiheita:

Paikallisyhteisöjen naisjohtajien kapasiteetin vahvistaminen Intiassa.

Ulkoministeriön vuosina 2011-2013 rahoittama hanke, jonka tavoitteena oli suunnata yhteisöperustainen johtajaohjelma marginaalisimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa oleville naisille Intian pohjoisissa hindinkielisissä osavaltioissa. Hanke toteutettiin yhteistyössä Programme on Women’s Economic Social and Cultural Rightsin (PWESCR) kanssa ja järjestö toimi hanketoimintojen toteuttajana. Naisjohtajien kapasiteettia kehitettiin virallisten ja epävirallisten ihmisoikeusmekanismien käytössä, jotta he voisivat tehokkaasti ajaa ryhmänsä ihmisoikeuksia. Hankkeen koulutukset painottuivat ihmisoikeuksiin, ja ne tarjosivat gender-näkökulmaa liittyen köyhyyteen, haavoittuvuuteen, marginalisointiin ja syrjintään. Koulutuksissa jaettiin myös kokemuksia haasteista ja onnistumisista. 

Naisten koulutuksen ja tulonhakintamahdollisuuksien lisääminen Ghanassa.

Hohoen kaupungissa vuosina 2007-2009 toteutettu hanke, jolla vahvistettiin kumppanijärjestön Shalom Women Development Networkin (SWDN) kapasiteettia sekä lisättiin alueen naisten koulutusta ja tulonhankkimismahdollisuuksia. Hankkeen aikana järjestölle perustettiin sikala ja alueen naisille järjestettiin  sianhoito-, projektihallinnointi-, varainhoito- ja tasa-arvokoulutuksia. Sikalan avulla pyrittiin järjestön vakavaraisuuden kasvattamiseen. Tuotot mahdollistivat järjestön naisille suunnatun vaikuttamistyön ja koulutustoiminnan toteuttamisen ja kehittämisen myös hankkeen jälkeen. Hanke toteutettiin Suomen ulkoministeriön tuella. 

– WIDE-ryhmä: FinnWID toimi WIDEn (Women in Development Europe) jäsenjärjestönä vuosina 1993-2011. FinnWIDin edustaja osallistui WIDEn ohjausryhmän (Steering Group) kokouksiin ja vuosikonferensseihin. FinnWID järjesti vuosikonferenssin Järvenpäässä vuonna 1997.

– Kotiinpaluu-ryhmä: FinnWIDin Suomeen paluu -työryhmä perustettiin vuonna 2002 keskusteluryhmäksi. Ryhmän kokoontumisissa pohdittiin suhdetta vieraaseen ja omaan maahan sekä elämänhallintaan kulttuurien kohtaamistilanteissa. Keväällä 2006 ryhmä järjesti aiheesta seminaarin ja julkaisi oppaan Tuttu vieras kotimaa – Suomeen paluu kehitysmaassa asumisen jälkeen helpottamaan paluuprosessia.

– Hyvä äiti -ryhmä: Globaalit äidit ja monikulttuuriset perheet -ryhmä järjesti avoimia keskustelutilaisuuksia ja järjesti yhteistyössä laajempia seminaareja. Ryhmä järjesti keskustelutilaisuuksia monikulttuurisista perheistä.

– Naisten talouslukutaito -ryhmä: yksi vuoden 2002 toiminnan teemoista oli naisten talouslukutaito. Tarkoituksena oli avata talouden rakenteiden toimintaa ja yksilön vaikutusmahdollisuuksia niihin. Talouslukutaitoryhmän toiminta pohjautuu WIDEn julkaisemaan WIDE-talouslukutaitokäsikirjaan, joka käännettiin suomeksi. Käsikirjassa on hyödynnetty WIDEn vuosien kokemusta talouslukutaitokoulutuksen järjestämisestä ja koulutusmateriaalin kehittämisestä.

– Älä unohda maailman enemmistöä -kampanja 2009. FinnWID osallistui yhdessä kymmenen muun kansalaisjärjestön kanssa Kepan Älä unohda maailman enemmistöä -kampanjaan. Kampanjalla pyrittiin Suomen kehityspoliittisen ohjelman läpileikkaavien teemojen parempaan huomioimiseen Suomen kehitysyhteistyössä. FinnWID on keskittyi kampanjassa aktiivisesti erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten aseman teemaan.

– FinnWID ja Solidaarisuus järjestivät yhteistyössä sukupuoli ja kehityspolitiikka -tapaamisen 7.10.2009 osana Älä unohda maailman enemmistöä -kampanjaa.

– Naiset konflikteissa -paneelikeskustelu: FinnWID järjesti vuonna 2006 klo paneelikeskustelun otsikolla ”Naiset konflikteissa”. Paikalla keskusteltiin sukupuolen roolista konfliktitilanteissa, niiden ehkäisyssä sekä jälkihoidossa.

– Onko paluu shokki vai pelastus? FinnWIDin Suomeen paluu -työryhmä järjesti seminaarin paluuvalmennuksen tilasta ja tarpeesta kehitysmaassa työskentelyn jälkeen vuonna 2006.

– Kohti sukupuolten tasa-arvoa -seminaari: Vuonna 2005 FinnWID järjesti ajankohtaisen seminaarin ”Kohti sukupuolten tasa-arvoa? Haasteita Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle”.

– Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina -seminaari järjestettiin Helsingissä vuonna 2003. FinnWID oli mukana järjestelytoimikunnassa, johon kuului myös Ulkosuomalaisparlamentti ja Siirtolaisinstituutti. Seminaariin osallistui lähes sata edustajaa eri kansalaisjärjestöistä, viranomaisia, tutkijoita ja muita kiinnostuneita.

Kirjat

– Annu Kekäläinen, 2006. Valkoista mustalla – kertomuksia väristä, väkivallasta ja vaeltamisesta. Pieni Karhu. Kirja tehtiin osittain FinnWIDin Eteläisen Afrikan naiset -työryhmän puitteissa. Kirjan voi ostaa myös FinnWIDiltä.

– Ulla-Maija Vilmi (toim.), 1998. Kasva tyttäreni – Tansanian naiset kertovat. FinnWID ja Lähetysseura. Tekstit on koonnut Marja-Liisa Swantz.

– FinnWID ry, 1990. Naisnäkökulmia kehitysmaihin. 12 artikkelia suomalaisnaisten kokemuksista kehitysyhteistyössä.

Käännökset

-Talouslukutaito-käsikirja: Pohjautuu WIDE:n talouslukutaito-käsikirjaan, jonka FinnWIDin työryhmä käänsi suomeksi vuonna 2002.

Oppaat

-Sanna Sivonen (toim.), 2006. Tuttu vieras kotimaa – Suomeen paluu kehitysmaassa asumisen jälkeen. FinnWID ry.

-Kirsi Airaksinen, Anne Pönni ja Maija Seppo (toim.), 2001. Kuka pelkää genderiä? – sukupuoliroolit hankeyhteistyössä. FinnWID ja Kepa. Opas sukupuoliroolien huomioon ottamiseen kehitysyhteistyöhankkeissa.

Raportit

– Naisten toivoma tulevaisuus: seminaariraportti v. 1991.

– Nainen tänään meillä ja etelässä: seminaariraportti 24.4.1993. Alustajina Ulla Vuorela, Pirkko Poutiainen ja Sinikka Antila.

– Nainen ja yrittäjätoiminta: seminaariraportti 11.12.1993. Alustajina Ulla-Marjatta Mustanoja, Marja-Liisa Swantz ja Sirpa Kopu.

– Yhteenveto kevään 1999 kansainvälisyyskasvatuskeskustelusta FinnWIDin ja Kepan sähköpostilistoilla. Jonna Roos.

– Tapahtumat: Järjestö osallistuu Maailma kylässä -tapahtumaan vuosittain.

– Yhteistyö: FinnWID osallistui Friidu – naisten ja tyttöjen oikeudet –hankkeeseen yhdessä Naisasialiitto unionin, Amnestyn akkaryhmän, Suomen YK-liiton ja UNIFEMin ja Tyttöjen talon kanssa vuonna 2004.

– Yhteistyö: Vuonna 2004 FinnWID oli aktiivisesti mukana suunnittelemassa KEPAn tasa-arvokysymyksiin keskittyvää portaalia.

– Jäsenillat: Jäsenillat aloitettiin jo 1980-luvulla. 1990-luvulla ne nousivat FinnWIDin toiminnan keskiöön.

– Asiantuntijarekisteri: 1990-luvulla FinnWIDin jäsenistä koottiin asiantuntijarekisteri tarkoituksena parantaa järjestön jäsenten työnsaantimahdollisuuksia ja kertoa heidän osaamisestaan.

– Näyttelytoiminta: YK:n neljännen maailman konferenssin tuloksena FinnWID järjesti vuonna 1996 näyttelyn Naisten huoneet. Näyttely esitteli naisten elämää eri puolilta maailmaa valokuvin, vaattein ja arkiesinein.

– Kirjelmät: Kirjelmä kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavistolle. Siinä esitettiin WID-koordinaattorin säilyttämistä päätoimisena sekä gender-työryhmän asettamista kehitysmaasuhteiden neuvottelukunnan yhteyteen.

Muita FinnWIDin toteuttamia projekteja:

– 1998 Kotona kansojen kesken -maahanmuuttajanaisprojekti.

LUe lisää toiminnastamme

  • Kerromme ajankohtaisista kuulumisista Facebookissa ja Twitterissä.  Tule mukaan seuraamaan!